Olen lueskellut Hesarin toimittaja Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogia, jossa seurataan presidenttipeliä syksystä tammikuuhun. Virkistyin kovasti lukiessani pienen tauon jälkeen tuollaista politiikkaa ja poliittista historiaakin sivuavaa tekstiä. Saan sellaisesta sata kertaa enemmän irti kuin nykyisistä kasvatustieteen tenttikirjoista ja sainkin pontta ryhtyä edes ajattelemaan pääsykokeisiin lukemista. Jussila-Hentilä-Nevakivi on viime kevään jäljiltä neonkeltaisen korostuskynän peitossa, mutta kelvannee sellaisenaan. Tentti- ja palautusrumban jälkeen täytyykin tehdä lukusuunnitelma. Ensi keväänä menen sisään!

Presidentinvaalit on kyllä noteerattu Puistokaarella, eteisen peiliinkin on salaperäisesti ilmestynyt Café Niinistön flyeri. Petra on ehkä käynyt esittämässä herralle tiukkoja kysymyksiä ja tuonut kortin mulle tuliaisiksi. Jos Niinistö nousee toiselle kierrokselle tässä kämpässä saattaa tulla ruumiita poliittisten äärilaitojen ottaessa yhteen.

Oksennustauti alkaa hellittää, aamuyön jälkeen ruokakin on pysynyt sisällä. Joonas kävi tuomassa keltaista Jaffaa, ja sehän on muumivideoiden ohella takuuvarma parannuskonsti. Nyt olen raivannut huoneesta jätesäkillisen roskikseen menevää tavaraa, pyykännyt, lajitellut kuution verran lankoja ja roikkunut netissä. Huomenna on pakko tehdä rästiin jääneitä kouluhommia, ehkä voisin myös kipaista ompelukoneostoksilla.

Zen Café: Hontelot pojat